VIRKKI KOTIMUSEO
AJANKOHTAISIA
Pirkko Sallinen-Gimpl 1940-2022 - In memoriam
Karjalaisuuden tutkija FT Pirkko Sallinen-Gimpl (ent Kovalainen) poistui keskuudestamme 10.2.2022, mutta hänen työnsä ja muistonsa elää.
Suru-uutinen koskettaa paitsi Tyyne-Kerttu Virkki-Säätiötä myös laajalti karjalaisen kulttuurin vaalijoita.
Evakkoperinne kiinnosti Pohjois-Karjalassa syntynyttä Pirkkoa jo opiskeluajan
alussa. Haastattelututkimus eteni laajempaan tutkimukseen 1965-75. Sen yhteydessä hänen tehtävänään oli selvittää olisiko mahdollista säilyttää siirtokarjalainen identiteetti uudessa ympäristössä, jossa karjalaiset olivat vain pieni vähemmistö. Näihin aikoihin karjalainen siirtolaisuus oli ”unohdettu”, eikä Karjalan luovutuksesta pahemmin puhuttu.
Pirkko Sallinen-Gimpl väitteli 1994. Väitöskirja Siirtolaiskarjalaisten sopeutuminen – suomalainen selviytymistarina osoitti kuinka karjalaiset säilyttivät kulttuurinsa vieraassa ympäristössä. Karjalaisten sijoittuminen kanta-Suomeen oli osaltaan tuonut yleiseen tietoisuuteen suomalaisen kulttuuriperinteen itäiset arvot. Kahden kulttuuripiirin kohtaaminen johti mielenkiintoiseen vuorovaikutukseen, jossa siirtokarjalaiset jatkoivat omia perinteitään, mutta omaksuivat samalla piirteitä uudesta ympäristöstä.
Pirkko Sallinen-Gimplen mittava kirjallinen tuotanto ja luentotoiminta kattoi karjalaisuuden tapakulttuuria ja ruokakulttuuria myöten. Virkki käsityömuseo karjalaisine käsitöineen ja ennen kaikkea karjalaisuutta vaaliva Tyyne-Kerttu Virkki muodostuivat hänelle läheisiksi. Pirkko Sallinen-Gimpl antoi panoksensa museon ohjelmiin. Tyyne-Kerttu Virkin merkitystä karjalaisen kulttuurin ylläpitäjänä hän analysoi artikkelissa ”Tyyne-Kerttu Virkki ja karjalaisuus” muistojulkaisussa ”Taitoa tarvitaan -kutsumukselle uskollinen elämäntyö”, Helsinki 2007 (Luettavissa verkkosivuilla). Pirkko Sallinen-Gimplen julkaisuista mainittakoon mm Elävä karjalaisuus, Karjalainen keittokirja 1988, Karjalainen nainen 2013, Muolaan morsei ja sulho evakkoreellä Hämeeseen 2018, ja viimeiseksi jäänyt Suuri karjalainen piirakkakirja SKS 2021.
Karjalaisuuden määritelmää Pirkko Sallinen-Gimpl kiteytti juhlapuheessa Pälkjärven pitäjäseuran 70-vuotisjuhlassa, 7.7.2019 ”Karjalaisuus elää ajassa. Karjalaisuuden tulkinta voi muuttua ajan kuluessa tai ainakin eri korostukset nousevat esiin. Toisinaan on palattava perusasioihin. Tuntuu siltä, että entistä useammin joutuu selittämään ulkopuolisille, mitä Karjala oli, että se kuului Suomeen, että Suomessa on syntynyt siirtokarjalainen identiteetti yhteisen karjalaisen identiteetin yhdeksi ulottuvuudeksi ja että se jatkuu tulevaisuuteen. Sukupolvesta toiseen tiedetään näistä juurista ja se säilyy rikastuttavana ja myös evakuoinnin ja uudelleen sijoittumisen vaikeuksista huolimatta toiveikkaana, iloisena ja myötämielisenä, rakkaana ja rakastavana karjalaisuuden henkenä tulevaisuuteen”.
Jarno Peltonen
Tyyne-Kerttu Virkki Säätiö, puheenjohtaja
Pirkko Sallinen-Gimpl Virkki Käsityömuseossa 2006.
KAUDEN TAITEILIJA VIRKILLÄ
Synnöve Dickhoffin teoksia on esillä Virkki kotimuseossa 15.3.2023 saakka. Teokset ovat nähtävillä opastusten yhteydessä.
Synnöve Dickhoffin Virkin kotimuseoon ripustama kahdeksan teoksen kokonaisuus rakentuu alunperin eri teossarjoihin kuuluvista töistä. Mukana on teoksia sarjoista Viimeinen kukinto ja Olemassaolo. Dickhoffin teokset ovat tarinallisia, ja elämänkaaren pohdinta on Dickhoffin teoksissa pitkään mukana kulkenut teema. Paperi- ja tekstiilipohjaiset teokset on tehty yhdistäen kirjontaa värjättyyn paperiin.
”Näissä Virkin kotimuseossa esillä olevissa teoksissa käsittelen elämän rajallisuuden
ja katoavaisuuden teemoja. Elämän alku ja loppu ovat olemassaolomme perimmäisiä kysymyksiä ja taiteessani läsnä olevia aiheita.
Teoksissa on kollaasimaisia yksityiskohtia, hyvin ohutta paperia, lankoja ja tekstiiliä fragmentteina. Pidän moneen muotoutuvista kevyistä materiaaleista, joita työstän käsin mm kirjomalla, sitomalla, parsimalla."
Synnöve Dickhoff (s. 1964 Petäjävesi) valmistui Taideteollisesta korkeakoulusta tekstiilitaiteen laitokselta vuonna 1995. Valmistumisensa jälkeen Dickhoff on pitänyt useita yksityisnäyttelyitä sekä osallistunut lukuisiin kotimaisiin ja ulkomaisiin yhteisnäyttelyihin sekä ollut aktiivisesti mukana järjestämässä tekstiili- ja kuvataiteen ryhmänäyttelyitä eri puolille Suomea. Synnöve Dickhoffin teoksia on yksityiskokoelmissa, julkisissa tiloissa ja Valtion taidekokoelmissa.
Lue lisää taiteilijasta: Synnöve Dickhoff – Visual Artist (synnovedickhoff.com)
Kohti kestävää kehitystä..
-Ympäristöystävällisiä perinteitä ja tulevaisuuteen
katsovaa kunnianhimoa näkökulmana tekstiili
Tyyne-Kerttu Virkki-Seminaari
20.11. 2020 klo 13-17
HK Pääkirjasto, Auditorio, Kellosilta 9, Pasila
Ohjelma
Seminaarin tavoitteet
-T-K Virkki-Säätiö
Muodin kulutus ennen ja nyt
-Kirsi Niinimäki, apulaisprofessori, Aalto-yliopisto
Korjaamme yhdessä (en)
-Marium Durrani,tutkija, Aalto-yliopisto
Vaate ja AR-teknologia
-Anna Palmén, opintotyö, KOE 2020, Lahden muotoiluinstituutti
Pula-ajan käsityöt -Omin käsin-lehden artikkeleissa 1938-1952
Pilvi Keskitalo (pro-gradu), Referaatti
Paikka paikan päälle, Kulttuurien museon näyttely
-Ildiko Lehtinen, Ulla Kostiainen
Luonnonväriaineet kulttuuriperintönä ja uusina innovaatioina
-Riikka Räisänen, FT dosentti, BioColour-projekti, Helsingin yliopisto
IONCELL -ympäristöystävällisiä tekstiilikuituja puusta ja jätemateriaalista -Marja Rissanen, tutkija, Aalto-yliopisto, Kemian tekniikan korkeakoulu
Loppukeskustelu
Tahtoa tarvitaan
ja Taitoa tarvitaan
-kirjat
hintaan 10€ + postikulut
Tilaukset sähköpostitse: virkki-museum [at] kolumbus.fi
